Oyus Futsal

Kuudes sija kotiintuomisina.

• By admin
• 21 elokuu, 2011
• No Comments

Opiskelijoiden futsalin EM-kisat ovat päätöksessään ja oululaiset tyttäret kukin kotosalla. Saavutettu kuudes sija on paras suomalaissijoitus opiskelijoiden futsalin em-kisahistoriassa (sekä miesten että naisten osalta), mutta nälkää enempäänkin varmasti jäi itse kullekin.

Vaikka parannusta viimevuotiseen tapahtui, surkea peli Ranskaa vastaan mitalipeleihin pääsystä jäi pahasti kismittämään, eikä viimeminuutilla sveitsiläisten tekemä voittomaalikaan viimeisessä pelissä varmasti ihan heti unohdu. Kuitenkin selkeästi oli nähtävissä jo kuluneen vuoden aikana tehty työ, ja vaikka nihkeät tappiot hakkaavatkin vielä takaraivossa, harjoiteltujen erikoistilannekuvioiden napsuminen kohdalleen laannuttaa ketutusta jo melkoisesti. Turpaan ei tullut enää joka matsissa 6-2, mikä oli mukavaa, ja paikoin pystyimme jopa esittämään salijalkapallon sijaan pallollisena dominoivaa futsalia ja puolustamaan kurinalaisesti. Jälleen lohkoarvonta oli melko julma: kaikki meidän alkulohkon joukkueet sijoittuivat ylempään kastiin lopullisissa tuloksissa. Seuraavassa lyhyt rapsa kustakin pelistä:

18.7. University of Oulu – SSHPE Konin (Poland) 0-5
Ensimmäinen peli meillä oli lopulta mestariksi kruunattua Puolaa vastaan. Pelin alussa vaikutti vähän siltä, että vastustajalla ei ole pelille nimeltä futsal paljoakaan annettavaa, mutta niin vain runnoivat fysiikalla ja kovilla vedoilla parit maalit. Myös meikäläisten vaparissa vedon edestä sivuun hypännyt muuri hieman avutti puolalaisia hurmokseen ensimmäisessä maalissa… Ja sen jälkeen olikin menoa salijalkapallon tahtiin. Turpaan ottelussa tuli muussakin kuin urheilullisessa merkityksessä, Tikkas-Sanna mm. sai kyynärpäästä sen verran iloisesti kulmassa silmäkulmaansa, että uusi lempinimi ”Panda” vihkittiin käyttöön ja itse kukin löysi ottelun jälkeen mustelmia tissiensä alta. Jännittävää kyllä, sveitsiläinen puusilmä jakoi lappua ainoastaan meikäläisille, ja tsänssit Fair Play joukkueen titteliin käytännössä menetettiin ensimmäisessä pelissä. Matsin jälkeen otti päähän, sillä joukkue olis ollu ihan voitettavissa muutaman kämmin välttämisellä. Toki puolalaisten tunnustukseksi täytyy sanoa, että heillä oli hyvä maalivahti, joka pelasi vahvasti läpi koko kisojen ajan.

Kuvia pelistä löytyy TÄÄLTÄ.

19.7. University of Coimbra (Portugal) – University of Oulu 4-0
Myös toisessa ottelussa elämäämme oli piristämässä sveitsiläinen uros tuomaripaidassa, joka päätti jakaa keltuaisenväristä lappua niin, että jo muutenkin kapeasta pelaajajoukosta (9) pääsi yksi huilimaan seuraavan matsin. Coimbra oli futsalia pelaava joukkue, jossa oli yksi aivan ylivoimainen yksilö. Tytsy oli tuttu jo viimekesän kisoista Kroatiasta, ja vetoja osattiin vähän ennakolta tällä kertaa varoa. Pakko sanoa, että moni miesten futsal liigan äijäkin olisi kateellinen nro 8 Maria Margaritan vedoista! Coimbraa vastaan onnistuttiin puolustamaan ihan hyvin ja paikkoja meilläkin jälleen oli, ei vaan palloa verkon perukoille saatu millään. Oli mahtavaa saada kunnon futsal-ottelu kisoissa. -Coimbra muuten lopulta sijoittui pronssille voitettuaan Artoisin Ranskasta 4-2.

20.7. AMU Poznan (Poland) – University of Oulu 2-3
Toisia puolalaisia vastaan käyty peli ratkaisi sen, pelaisimmeko sijoista 9-12 vai 1-8. Ensin hörpsäsimme parit maalit sisään, ja sen jälkeen aloimme taistella lähes epäsuomalaisesti tappioasemasta voittoon. Valmentaja-Pauli oli jo melkein luovuttanut pelin, mutta niin vain saatiin puserrettua hurmos päälle ja tarvittava maali voittoon!

21.7. University of Artois (France) – University of Oulu 5-1
Seuraavana päivänä pelattiinkin jo tsänsseistä mitalipeleihin. Voitolla olisi päässyt pelamaan sijoista 1-4, tappiolla 5-9. Liekö edellisen päivän voitto vai muistikuvat ranskalaisten tarjoilemasta turpaanotosta Kroatiasta mielessä joukkueella, mutta peli Ranskaa vastaan oli ehkä kisojen apaattisin esitys meiltä. Ranskisten ei tarvinnut pahemmin edes yrittää, kun meikäläisiltä puuttui uskallus ja peli-ilo. Mikäli pää olisi kestänyt paremmin, ei mitalipeleihin pääsy todellakaan olis ollu mikään mahdottomuus. Nyt kävi näin.

22.7. University of Oulu – Finland : NSSS Oslo – Norway 3-0
Semifinaali sijoista 5-8. Vastassa kisoissa hyvin taistelleet norjalaiset, joissa mukana monta futiksen Norjanmestaria. Kuitenkin tällä kertaa futsal voitti salijalkapallon, ja pääsimme dominoimaan peliä, ajoittain voisi sanoa pelin olleen jopa kaunista katseltavaa. Ottelulla varmistui myös paras suomalaissijoitus jo käytännössä.

Kuvia pelistä TÄÄLTÄ.

23.7. University of Oulu – Finland : SFIT Zurich – Switzerland 0-1
-Liekö tieto siitä, että enää ei tarvinnut Suomen mittakaavassa hävetä sijoitusta hieman syönyt peli-intoa, mutta parempaakin peliä sveitsiläisiä vastaan olisi pitänyt pystyä esittämään. Sveitsi oli oikeastaan aika samantyyppinen joukkue kun me: ei selkeästi erottuvia supertaitavia futsalvelhoja vaan peruspeliä pelaava tasainen tiimi. Ottelu oli tiukka ja molemmat pelasivat tarkasti, Lotta meidän maalilla otti tärkeitä torjuntoja ja jaksettiinpa hyökkäyspäässäkin vääntää. Maaleja vaan ei saatu aikaseksi, ja kun sveitsiläiset saivat pallon verkkoon pelikellon näyttäessä vielä minuuttia peliaikaa tippuivat päät.

Kuten sanottua, kisojen taso oli viimevuotista aika paljon korkeampi ja suurempi määrä joukkueita toi kyllä arvon tuntua häppeninkiin. Pystyimme parantamaa omaa sijoitusta ja peliä mukavasti, mutta parempaankin olis ollu saumaa. Kuitenkin kisoista saatiin myös arvokasta treeniä talven koitoksia varten!